"Mun syömmeni tuulikannel on, sen kielissä laulu on lakkaamaton."

lauantai 18. elokuuta 2012

Tunnelmasta toiseen

Viikko on totuteltu taas Pohjolan kylmyyteen ja työn tekemiseen. Äkkiäkös arkeen sopeutuu. Viikonlopuksi päätimme kuitenkin lähteä vaihteeksi mökille, eihän siellä olekaan kuukauteen käyty. Surullista mutta totta. Sään valtias päätti olla puolellamme ja olemme nauttineet järjettömän upeasta lauantaipäivästä Savon sydämessä.


Uimakilometrejä Korppisessa on kertynyt kilometrin verran: vesi on juuri niin lämmintä kuin se elokuussa suinkin olla voi. Ei ole kesässä parempaa kuin elokuu. Vedet lämpimät, tuulet pehmeät, illat jo tunnelmallisen hämärät. Saunan löylyissä ovat maailman murheet ja talouskriisit unohtuneet, Korppisen sylissä ovat arjen kiristämät hartiat pehmenneet. Voiko viikonlopulta enempää vaatiakaan?



Soudeltiin järven ympäri ja vakoiltiin muita mökkejä. Laskettiin niitä olevan yhteensä kymmenen. Kaikki niin erillään toisistaan ettei tiedetä muiden olemassaolosta juurikaan mitään. Sitähän se suomalainen mökiltään haluaakin: omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Hiljaisuus on täällä käsin kosketeltavaa. Vain kuikan huuto järven selällä. Joskus joutsenten. Kurkiakin bongattiin, kolmin kappalein.



Hoksattiin sekin että aletaan oikeasti olla jo "varttunutta väkeä": etsittiin radiosta Yle Suomi. Kun nuoriso on paikalla, joudutaan kuuntelemaan Radio Energyn älämölöä ja renkutuksia. Ei kiitos tänä viikonloppuna. Yle Suomen leppoisa (aikuisten) jutustelu ja nostalginen musa on enemmän meidän mieleemme. Laiturillakin sai vapaasti nakuilla pelkäämättä nuorison paheksuntaa. Kuka tässä onkaan "vanhanaikainen", kysyn vaan...



Tiinan Tupa on ysitien legendaarinen tienvarsikahvila, jo vuodesta 1974. Siellä käytiin nauttimassa Tiinan makoisista munkeista ja sydämellisestä palvelusta, upeista maisemista puhumattakaan. Puoliso herkistyi muistelemaan kuinka jo lapsena mökkimatkan kohokohta oli Tiinan Tuvalla käynti ja jätskitötteröt. Nyt meidän jälkipolvemme käy siellä. Toivottavasti lapsemme säilyttävät nämä mökkimaisemat ikuisesti ja siirtävät ne omille lapsilleenkin. Näin me ainakin toivomme.



Mökkikirjassa lukee seuraavanlainen sananparsi: "Sadetta auringon sapessa, poutaa kuun kehässä". Ei oikein aukea ajatus meikäläiselle, mutta kenties joku lukijoistani osaa selittää paremmin. Nauttikaa elokuun illoista!

1 kommentti: