"Mun syömmeni tuulikannel on, sen kielissä laulu on lakkaamaton."

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Vaalitentti

Nyt kun vaalilupaukset on annettu, onkin aika siirtyä asianmukaisesti Vaalitenttiin. Kotikaupunkimme yrittäjät järjestivät vaalitentin, jossa edustettuina olivat yrittäjäehdokkaat eri ryhmistä. Koska itsekin olen yrittäjä, vastaan nyt joihinkin pikkukaupunkimme päivänpolttaviin kysymyksiin omalta osaltani. Jännää...



Aihe 1: Kuninkaanportti. Koska menneisiin ei ole syytä palata, eikä tehtyä saa tekemättömäksi, on tärkeää selvittää miten kyseinen alue saadaan eläväksi ja kiinnostavaksi. Hypermarkettia emme saaneet emmekä tule saamaankaan, joten jonkinlainen ruokakauppa varmasti on paikallaan. Isohko ruokakauppa vetää (autoilevia) asiakkaita ja sitä myöten saadaan vetoapua muillekin liikkeille. Outlet-myymälätkin ovat paikallaan; tosin tohdin epäillä josko siltä puolelta kuitenkaan kiinnostusta löytyy. Kai olisivat jo ilmoittautuneet tähän mennessä? Alueen víhertyöt on korkea aika saada ajan tasalle, ja parantaa sekä jalankulkuväyliä että julkista liikennettä tiheämmäksi. Sitä paitsi: moottoritietä ohi ajaa melkoinen ostajapotentiaali, joka kannattaa tavalla tai toisella houkutella pysähtymään.



Aihe 2: Taidetehdas ja mahdollinen hotelli. Aikojen alussa ajattelin että pommi alle vaan ja koko hörskä taivaan tuuliin, mutta sitten Lahden esimerkki innoitti, ja nythän on nähtävissä, että onnistunut kokonaisuushan Taidetehtaasta loppujen lopuksi tuli. Taloudellisiin kuvioihin en nyt ota kantaa... Eiköhän hotellihanke ole puhtaasti hotelliyrittäjien harkittavissa oleva asia. Hotellialalla vallitsee sääntö yli muiden: location, location, location. Elikä sijainti! Jos joku hotelliketju sitä mieltä on, että alue on houkutteleva ja hotellilla on realistiset mahdollisuudet saada kohtuullisen hyvät käyttöasteet, niin siitä vaan. Ei se minun maailmaani hetkauta mihinkään suuntaan. Tuskin kenenkään ehdokkaan, jos järjellä ajatellaan. (Miksi tällaista mielipidettä edes kysytään, en ymmärrä.)



Aihe 3: Keskikaupungin pysäköintimaksut. Tässä piilee ansa. Toisaalta (ihan maailmanlaajuisestikin) halutaan vähentää kaupunkien keskustojen liikennekuormia, ja toisaalta pienet liikkeet haluavat parkkipaikkoja, jotta asiakkaat pääsevät shoppailemaan keskustan liikkeisiin. Kumpaa siis halutaan: edulliset pysäköintimaksut, jotta saadaan autoilijat houkuteltua keskustaan, vai korkeat pysäköintimaksut, jotta saataisiin keskustaa rauhoitettua liikenteeltä? Minun mielestäni pysäköintimaksut ovat tällä hetkellä realistiset. Sitä paitsi, jos haluat auton kaupan etuoven eteen, maksat siitä. Lainaan nyt puolisoani, jolta yleensä saan parhaat oivallukset: "On aivan sama paljonko bensalitra maksaa, koska se joka haluaa autolla ajaa, ajaa vaikka bensalitra maksaisi viisi euroa." Ja näin se kuulkaa on.



Ihan toinen asia onkin sitten julkisen liikenteen maksut. Siinä sitä olisi enemmän mietittävää kuin parkkimaksuissa. Tallinnassa liikutaan nykyään julkisilla ilmaiseksi. Siis paikalliset asukkaat liikkuvat. Pistää miettimään olisiko tässä aihetta laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun meilläkin. Jos ja kun julkinen liikenne olisi edes kohtuullisen hintaista, olisi teoreettinen mahdollisuus vähentää autoilua. Eräs Helsingissä työssä käyvä ystäväni totesi lakoonisesti, että kulkee puolta halvemmalla omalla autolla töihin, eikä tasan tarkkaan edes harkitse bussilla kulkemista. Puhumattakaan ajan säästöstä: kotiovelta työpaikan parkkihalliin. En ihan hevin lähtisi kivittämään autoilijoita tänä päivänä.



Kyllähän sitä mielipiteitä voi esittää asiasta kuin asiasta. Mielenkiintoisinta on se miten erilaisia mielipiteitä pienetkin asiat tuovat esiin. Eikä oikeaa vastausta ole. On sinun mielipiteesi, minun mielipiteeni, ja sitten on se oikea. Eikä kukaan tiedä mikä se oikea todellisuudessa on. Maallikkona on kiva esitellä mielipiteitään ja esittää vaatimuksia; valtuutettujen ikävä tehtävä on miettiä mistä rahat kaivetaan. No, vaalit perustuvat siihen että ehdokkaat esittävät mielipiteitään ja niiden perusteella kansalaiset valintansa tekevät. Tai sitten ihan pärstäkertoimen mukaan. Niin tai näin, olen näkemykseni esittänyt. Kiitos kun olit kiinnostunut!

Leijonan kasvatus

... Kenet pyytäisi siis tai pakottaisi
pojan opettajaksi?
Ketustako toimeen sopivan saisi?
No, Kettu on viisas mutta valheita syöttää
eikä kuninkaan poikaa sovi valheella vyöttää.
Entäs Myyrä? Huhutaan kyllä
että pitää järjestystä yllä
ja tarkoin tunnustelemalla
joka askelen harkitsee hyvin
ja kattaa pöytänsä jyvin,
jotka itse kuorii kuononsa alla.
Siis: Myyrällä maine on suuri
mutta pienet ovat työnsä
ja eteensä näkee vain juuri ja juuri
vaikka pitkät ovat yönsä.
Ja mikä sopii Myyrälle ja myyränkoloon
ei Leijonalle sovi ajan oloon.
Entä Lumileopardi? Se rohkea on
ja taktikko, vaan poliitikkona kelvoton:
lain määräyksistä piittaamaton.
Mitä ohjeita se voi kuninkaalle antaa?
Sillä tuomari, valtiomies ja sotilas
- sitä kaikkea on kuningas...

(Ote Kirsi Kunnas: Krylovin faabeleita)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti