Kymmenen kysymystä eduskuntavaaliehdokkaille

Mietin itsekseni millaisia kysymyksiä minä esittäisin kansanedustajaehdokkaille. Päädyin seuraaviin:

Kysymys yksi: Mikä tekee Sinut onnelliseksi ja millainen on unelmiesi päivä?

Kysymys kaksi: Millaiset asiat saavat Sinut innostumaan?

Kysymys kolme: Piehtaroitko menneisyydessä, elätkö "sitku-elämää" vai oletko sitoutunut nykyhetkeen?

Kysymys neljä: Jos Sinulle annettaisiin taikasauva ja kaikki voima, minkä asian muuttaisit tässä maailmassa?

Kysymys viisi: Syötkö terveellisesti,  hoidatko kuntoasi ja nukutko riittävästi?

Kysymys kuusi: Miten ja kenen kanssa vietät ns. laatuaikaa?

Kysymys seitsemän: Kuka on vaikuttanut elämääsi eniten, haluatko kertoa myös miten?

Kysymys kahdeksan: Millainen on ollut elämäsi kohokohta?

Kysymys yhdeksän: Mikä saa sielusi laulamaan?

Kysymys kymmenen: Miten voit käyttää kykyjäsi ja lahjojasi parhaalla mahdollisella tavalla?

Kansakuntamme äänestää pian Arkadianmäen ahkerista edustajista. Tuon graniittisen, Sirénin 1920-luvulla suunnitteleman talon suojiin, neljäntoista korinttilaistyylisen pylvään taaksen halutaan 200 vakuuttavaa ja pätevää työntekijää. Ehdokkaat juoksevat kieli vyön alla puhumassa turuilla ja toreilla, juovat litroittain kahvia ja syövät hernekeittoa, mussuttavat tusinakaupalla pasteijoita ja pullaa. Voi kun joku tajuaisi joskus tarjota edes hedelmäsalaattia tai marjasmoothien...

Yhdeksän viisasta ja kymmenen älykästä kysymystä esitetään ehdokkaille, kansan suusta ja tietenkin vaalikoneiden välityksellä. Tärkeitä asioita, kuten suhtautuminen vanhustenhoitoon, kanta subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, miten valtion velkaantuminen saadaan vähenemään, mikä on suhtautuminen homoparien adoptio-oikeuteen, kannattaako lisäydinvoimaa, pitääkö pääomaverotusta kiristää, onko eläkeikä liian matala vai liian korkea, jne jne. Näitä asioitahan me valveutuneet kansalaiset mietimme päivin öin. Paitsi jos kahvi kaatuu työpapereille tai sukkahousut menevät rikki kesken hektisen työpäivän tai Jokerit häviää lätkämatsin, niin silloin toki on muuta mielessä. Hetkellisesti.

Kartanonrouva haluaisi selvittää ehdokkaiden syvällisempiä motiiveja ja valintoja. Olisi mielenkiintoista tietää millaisia nämä ihmiset ovat virallisten vaalikuvien takana. Arvostavatko perheen yhteisiä päivällisiä, pelaavatko monopolia lastensa kanssa, huomioivatko puolison, osaavatko hiljentyä, arvostavatko erilaisuutta, osallistuvatko hyväntekeväisyyteen jossain muodossa, ymmärtävätkö ruoan laadun merkityksen, unelmoivatko, kuuntelevatko, onko heillä ystäviä?

Tein Hesarin ja Ylen vaalitentit. Tulos oli mielenkiintoista luettavaa. Ilmeisesti olen jotain Perussuomalaisten, Kristillisten ja Vasemmistolaisten sekoitusta, Ylen tentissä SDP:läinen. Epäsopivimmat olivat Kokoomus ja RKP (miksi en ole hämmästynyt...). Tjaa. Pistää miettimään. Onneksi olen äänestyspäivänä Pariisissa. Tiedän, ennakkoonkin voi äänestää. Ehkä unohdan koko asian, epähuomiossa.

"Olemme historialle velkaa sen,
että muutamme vastuuttoman
henkilöllisyyden vastuulliseen
ihmisyyteen."
(Lauri Sallinen, Hiljaisuudella on ääni, Art House)