Rauhaisaa joulua

"Tosta se tuli ja tonne se meni" -  Jouluaatto. Kovasti siihen yhteen päivään satsataan, ja sitten se on jo menneisyyttä. Niin kuin moni muukin asia tässä maailmassa. Tänä vuonna jätin joulustressin muille ja otin ihan rauhallisesti. Kumma kyllä, joulu oli ihan samanlainen kuin aina ennenkin. Ilman stressiä vaan. Lahjat jätin hankkimatta ja joulukortit lähettämättä, niin kuin etukäteen lupasinkin. Siitä huolimatta ystävättäret muistivat allekirjoittanutta. Eräs tavara oli ylitse muiden: pieni soittorasia jota veivaamalla ilmoille kantautuu Giuseppe Verdin Nabucco-oopperan kuulu kuoroesitys Chorus of the Hebrew Slaves. Muutama vuosi sitten olimme ystävättären kanssa Garda-järvellä viikon matkalla ja kävimme Veronan oopperajuhlilla kuuntelemassa Nabuccoa, amfiteatterissa tähtitaivas kattona. Uskomattoman hieno kokemus. Siispä vein pienen soittorasian yöpöydälleni ja sitä veivaan iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Ajatukset siirtyvät ihanaan Italiaan.

Jouluaatto sujui perinteisissä merkeissä. Joulupuuro aamulla anopin luona, viime hetken ostokset ruokakaupasta, kotiin puuhastelemaan, ja  klo 15 kymmenen hengen porukkamme istui ruokapöytään täällä Hamarinrannassa. Ruokaa oli enemmän kuin riittävästi, vaikka aina huolestunkin etukäteen että riittääkö. Aina on riittänyt. Heräsi ajatus että olisipa hienoa kutsua joulupöytään joku yksinäinen ihminen. Kun jokainen perhe tekisi niin, saisivat kaikki kansalaiset kotoisan joulun. Kamalan surullista on ajatella että siinä missä oma pöytä notkuu herkkuja, toisilla ei ole juurikaan varaa jouluruokiin, tai ylipäätään ruokaan. Ei ole maailma koskaan tasa-arvoinen, saatika oikeudenmukainen.

Taivaan herra päätti antaa sitten luntakin jouluksi. Lisää sataa koko ajan. Kuulemma lumisin joulu viiteenkymmeneen vuoteen. Jonkun mittapuun mukaan. Se on ainakin selvä että talvesta tulee pitkä tätä menoa. No, lumea luomalla saa mukavasti poltettua jouluruoan mukanaan tuomia kaloreita, ja sauvakävely vasta hauskaa puuhaa on kauniissa talvisäässä. Pyhätkin jatkuvat vielä; tänään joulupäivänä vietetään perinteisesti hiljaiseloa perheen kesken kotosalla, eilisiä ruoanjämiä lämmittelemällä ja ulkoilemalla. Huomenna sitten isommat kalaasit anopin luona, kera sisarusten ja serkkujen. Vielä venyy vatsa.

Rauhaisia pyhiä kaikille lukijoilleni tasapuolisesti.