"Mun syömmeni tuulikannel on, sen kielissä laulu on lakkaamaton."

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Mökkeilyn tuskaa?

Onhan se epäoikeudenmukaista. Siinä vaiheessa kun perheen äiti vihdoin ja viimein innostuu mökkeilystä oikein tosissaan, perheen lapset ovat siinä iässä, ettei voisi vähempää kiinnostaa. Kyllä minä niin mieleni pahoitin... Viimeksi kävimme mökillä pääsiäisenä. Kuukausi ehti kulua ennen kuin tuli uusi tilaisuus. Lapsille ilmoitettiin hyvissä ajoin, ettei tule viime hetken riitoja. Tuli kumminkin. Tytär sopeutuu yleensä helposti, mutta poika on välillä vaikeampi tapaus. No, päästiin matkaan, jonkinasteisessa sovussa - tämän mielikuvan kera:



Yleensä lähdetään mökkimatkalle yhden pysähdyksen taktiikalla: Toivakassa ruokakauppaan. Tällä kertaa eka pit stop oli jo kotikaupungin kulmilla: Mäkkäristä matkaeväät, kun koko porukka valmiiksi nälkäisiä. Toinen stoppi tunnin päästä, kun tytär ei ollut muistanut käydä ennakoivasti vessassa. Kolmas stoppi Toivakan ruokakaupassa (eikä kukaan oikein tajunnut mitä tarvitaan vaan homma meni haahuiluksi). Neljäs stoppi kun perheen herrojen prostata alkoi oireilla. Kyllä minä niin olen sitä mieltä, ettei näillä stopeilla kisaa voiteta...



Perillä meinasi itku päästä rouvalta, kun oli niin kaunista. Koivut tuoksuivat huumaavasti, järvi kimmalsi, ilma oli lämmin kuin Thaimaan yössä. Sauna lämpiämään ja vuohenjuustosalaatti tekeille, viinipullo auki. Lapsetkin olivat rauhoittuneet ja rentoutuneet, rouvasta puhumattakaan. Uni tuli parvella helposti, vaikka kuumahan siellä on kun saunan päällä nukutaan ja piippu hohkaa lisää pökköä pesään. En vaihtaisi pois kuitenkaan...



Pääsiäisenä järvivesi oli neljäasteista ja umpijäässä, vain metrin verran auki rannasta. Siinä sitten kastauduttiin ahkerasti. Nyt pääsi uimaan kunnolla. Järvessä asteitakin jo neljäntoista paikkeilla. Tuntui taivaallisen ihanalta. Aina vaan piti uudestaan pulahtaa. Päivä oli kaikin puolin upea ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta: otettiin tyttären kanssa laiturilla aurinkoa, päämääränä rusketuksen hankkiminen. Miehet kävivät kalastuspiirin kokouksessa. Pientä puuhastelua siinä sivussa. Rentoa meininkiä kaikkinensa.



Koska anoppi ei ollut omalla mökillään, aamupuuron keittäminen jäi nyt allekirjoittaneen harteille, omalla puuhellalla tietenkin. Vähänkö oli hyvää! Paitsi lasten mielestä: mummin puuro on kuulemma maailman parasta. En ole katkera... Lapset ovat viettäneet kesiään mummin mökillä vuosikymmenen, ennen kuin oma mökki valmistui. Nyt yritetään viritellä niitä omia traditioita ja mökkitapoja. Vieläkään ei ole telkkaria mökille tuotu, mutta valitettavasti läppärit ja IPadit seuraavat jo mukana. Siinä menee lasten aika, sosiaalisen median tuoksinassa. Mökilläkin... Voi aikoja, voi tapoja!



Rouva kaipaa rauhaa ja kuikan huutoa, jälkipolvi kavereita. Puoliso luettelee keskeneräisiä mökkiprojektejaan. Niitähän riittää kun mökki vielä uudenkarhea. Vaikka kaupungissa arvostaa tiskikoneita ja muita vempeleitä, tänne niemennokkaan tullaan hyvinkin alkeellisiin olosuhteisiin. Sopii meikäläiselle! Kaukana paha maailma. Ja kyllä, täällä kuljetaan "mökkivaatteissa": kulahtaneet verkkarit tai Malesiasta ostettu (mauton) rimpsuhame, villasukat jalassa, tukka tiukasti ponnarilla. Kuka metsän keskellä katselee? Ellei Hornet-lentäjät silloin tällöin harjoituslennoillaan... (Voisitte muuten käydä taas piipahtamassa, pliis.)



Pientä mielensäpahoittamisen meininkiä oli taas ilmassa, kun sunnuntaina piti formuloiden takia lähteä kotiin ajamaan kesken hauskuuden...

Jälkikirjoitus: 15 minuutin kuluttua siitä, kun kurvasimme kotipihaan, olivat lapset kadonneet kuin pieru saharaan, puolisolla ruohonleikkuukone lauloi ja rouvalla pyykinpesukone pyörimässä. Niin on homo sapiens sopeutuvainen eläin. Viimeistään siinä vaiheessa, kun ihanat veljeni marssivat ovesta sisään formulastudioon ja Jari-Pekasta ostetusta vastaleivotusta pullapitkosta oli leikattu ekat palat kahvin painikkeeksi, hymy oli jo rouvankin huulilla. Mukavaa kesää!




tiistai 15. toukokuuta 2012

Hei me lennetään - halvalla

Kesken Barcelonan muistelujen päätin kirjoittaa lukijoilleni Survival-oppaan halpalentoyhtiömatkustusta silmälläpitäen. Jos siis suunnittelette "edullista" matkaa tietyllä irlantilaisella yhtiöllä, lukekaa tämä postaus tarkkaan. Ja ottakaa opiksenne. Lupaan että säästätte pitkän pennin.

Varaukset. Halpalentoyhtiö R myy edullisia lentolippuja menestyksekkäästi: mitä aiemmin ostat, sitä halvemmalla lennät. Kohteita on valtaisa määrä. Lippuja voi ostaa netistä tai heidän omasta Call Centeristään (vain englanninkielinen palvelu), ja edullisuus perustuu mm siihen, että palvelut on karsittu minimiin ja matkustaja hoitaa itse suurin piirtein kaiken mikä fyysisesti on mahdollista. Matkalaukkuja ei vielä tarvitse käydä itse lastaamassa koneeseen... Myös vessamaksuja yhtiö on kuulemma suunnitellut. Loppuisi turha ralli lentokoneen ahtaisiin vessoihin. Voi sitä rassukkaa joka ripuliin sairastuu kesken matkan... Muistithan muuten täyttää passitiedot prikulleen oikein?



Hinnoittelu. Ajoissa ostettuna lentolipun voi saada muutamalla kympillä. Sitten alkaa laskuri pyöriä. Tekstiviesti kännykkään maksaa lisää. Haluatko varata istumapaikan - onnistuu maksusta. Itse olen ottanut aina Priority-palvelun kympin lisämaksulla: tarkoittaa että pääset koneeseen ensimmäisten joukossa. Koneissa nimittäin on ns. freeseating, eli numeroituja paikkoja ei ole ja istut mihin haluat. Paitsi niille ekoille penkkiriveille, jotka on varattu paikan maksaneille. Näille paikoille ei ole asiaa vaikka kone olisi kuinka täynnä. Jos haluat laittaa ruumaan matkalaukun, se maksaa 15 euroa (tai enemmän) lisää. Hinta on moninkertainen jos päätätkin vasta kentällä laittaa laukun ruumaan. Pysy hereillä siis.



Matkatavarat. Ruumaan menevä matkalaukku saa painaa 15 tai 20 kiloa, ja hinta siis riippuu kumman vaihtoehdon valitsit. Jos laukussa on ylipainoa lähtöselvitystilanteessa, jokainen ylimääräinen kilo maksaa 20 euroa. Eli viisi ylipainokiloa maksaa satasen. Jos et halua maksaa, poistat tavaraa niin kauan että kilomäärä on tasan 15 (tai 20). Äläkä edes kuvittele flirttaamalla saavasi ylipainoa anteeksi. Käsimatkatavara saa painaa peräti 10 kiloa. Kuulostaa paljolta. Paitsi että se on se tasan 10 kg, taas kerran. Ja laukun pitää ehdottomasti mahtua R:n omaan telineeseen. Henkilökunta toden totta vahtii että kukaan ei pääse livahtamaan ylisuurilla laukuilla koneeseen. Lentokentällä saakin todistaa mitä hauskempia (?) tilanteita, kun matkustajat venkslaavat matkatavaroitaan eestaas, pukevat ylleen ylimääräisiä vaatekerroksia (matkustajan painoa ei sentään vielä punnita...) ja heittävät jopa roskiin ylimääräistä painolastia.



Mitä tulee käsimatkatavaraan noin muuten, sinulla saa olla vain YKSI käsimatkatavara. Ja nyt kannattaa olla erityisen tarkkana. Naisten käsilaukku ON yksi käsimatkatavara, eli sen lisäksi ei voi olla muuta. Toki voit kiertää säännön laittamalla boordauksen ajaksi käsilaukun toisen laukun sisään. Kameralaukku on YKSI käsimatkatavara. Myös tax freestä ostetut tuotteet ovat omassa kassissaan yksi käsimatkatavara, joten etpä viekään pulloja ja suklaita niin vaan koneeseen, vaan taas pakkaat toisen laukun sisälle. Vielä portillakin käsimatkatavaroita mitataan ja punnitaan, ja kehotetaan luopumaan ylimääräisistä kasseista. Irkkuja ei huijata.



Check-in. Muistithan tehdä lähtöselvityksen jo kotona (viimeistään 4 tuntia ennen koneen lähtöaikaa), ja printtasit dokumentit? Myös paluumatkalle??? Jos epähuomiossa unohtui (tai et ymmärtänyt tehdä), maksat lentokentällä 60 euroa per henkilö siitä, että lentoyhtiön virkailija tekee omaa työtään. Näin muuten kävi matkaseurueemme tietämättömille Barcelonassa... Lentokoneessa ei ole mitään ilmaista tarjolla, vaan lehdet, ruoat, ajanvietteet, kaikki on hinnoiteltu. Monet näyttävätkin ottavan omia eväitä mukaan. (Omat viinakset on tietysti kielletty.) Itse en edes kaipaa lentokoneruokaa, joten mielelläni maksan vähemmän lentolipusta ja olen ilman kehnoja pahviaterioita.



Lentokentät. Edullisten lentojen myyminen onnistuu siksi, että säästetään. Niinpä halpalentoyhtiöt säästävät myös ns. kenttämaksuissa. Pienet, syrjäiset (no, riippuu kohteesta) kentät ovat edullisempia lentoyhtiöille, eikä siellä välttämättä ole kummoisia palvelujakaan. Syrjäinen lentokenttä toki tarkoittaa myös sitä, että lentokenttäkuljetukset voivat olla ajan ja vaivan takana. Barcelonassa R käyttää Gironan kenttää, johon on matkaa 100 km, Milanossa Bergamon kenttää, jne. Suomessa kentät ovat Turku, Tampere ja Lappeenranta. R:n kunniaksi on sanottava, että koneet ovat yli 90-prosenttisesti aikataulussa tai jopa etuajassa, ja samaahan ei voi monesta "kunniallisesta" lentoyhtiöstä sanoa. Ja vielä yksi juttu; kai käsität etteivät halpalentoyhtiöt kuulu IATA:n (kansainvälinen ilmakuljetusliitto) piiriin? Niinpä muilta lentoyhtiöiltä ei apua tipu eikä niitä voi käyttää vaihtoehtoisena reittinä jos jotain menee pieleen, ei myöskään siinä tapauksessa, että myöhästyt jatkolennolta.



Vieläkö haluat/uskallat lähteä edulliselle lennolle? Tarkoitus ei ollut pelotella, vaan antaa hyödyllisiä vinkkejä. Jos ja kun kaikki sudenkuopat ottaa huomioon, matka sujuu kuin leikki. Tässä huushollissa on testattu nyt useampaan kertaan ja alkaa jo sujua. Tosin välillä vieläkin sattuu kömmähdyksiä... Huomasit kai että tehtyäsi netissä lentovarauksen, sitoudut lopussa lentoyhtiön ehtoihin laittamalla rastin ruutuun. Luitko koko tekstin ja ymmärsitkin kaiken? Hyvä. Eikun lentämään edullisesti! Maailma on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia paikkoja.





sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Barcelona vol 2

Kataloniassa, ja Espanjassa yleensä, ruoka voi olla taivaallista (tai sitten ei). Tällä reissulla söimme vain hyvin. Laadullisesti, ei määrällisesti. Tyypillistä ruokaa ovat tapas ja pintxos. Molemmat ovat alkuperältään ikään kuin "seurusteluruokaa", ennen kuin lähdetään "oikeasti syömään". Tänä päivänä tapakset ja pintokset luokitellaan jo oikeaksi ruoaksi ja pelkästään niillä pärjää kivasti. Pientä nirsoutta kannattaa noudattaa ravintolan valinnassa kuitenkin.




Espanjalaisia viinejä ei varmaankaan tarvitse erikseen kehua, puhumattakaan Cavasta, kuohuviinistä. Cavaa saa joka kippolasta laseittain, vinkkinä vaan. Hyviä ravintoloita on suurkaupungissa varmasti satoja, mutta tässä muutama vinkki. Carrer de Mallorca -kadulla, nro 236, on ravintola nimeltä Cerveseria Catalana, jonne näytti ilta toisensa jälkeen olevan jono. Tapas-valikoima tiskillä näytti ihanalta. Itse emme ehtineet, joten seuraavalla kerralla siis. Sen sijaan Citrus-ravintolassa (kuvat) söimme ihan mielettömän hyvää ruokaa. Citrus sijaitsee Passeig de Gracia -kadulla, suunnilleen Casa Batllóa vastapäätä. Makujen simfoniaa! Ravintola aukeaa 19.30 ja silloin pääsee sisään ilman varausta. Klo 21-22 välillä paikalliset saapuvat syömään ja paikka täynnä kuin turusen pyssy. Alakerrassa sijaitsee tapas-ravintola nimeltä Tapa Tapa, ja näyttää olevan yhtä suosittu. Eikä syyttä: mielettömän hyviä tapaksia. Syö tiskillä niin näet heti mitä haluat tilata.



Istuimme Citrus-ravintolassa lauantai-iltana n. 2 tuntia ja seurasimme ikkunasta mielenosoitusta, joka jatkui ja jatkui. Ihmisiä marssi puolitoista tuntia katkeamattomana virtana ohi. Asialla oltiin taloudellisten asioiden takia, lähinnä vanhuksiin ja lapsiin liittyvien leikkausten takia. Samanlaista kansalaisaktiivisuutta kaivattaisiin koti-Suomeenkin? Meidän kulttuurissamme on niin paljon helpompaa marista neljän seinän sisällä ja kirjoittaa yleisönosastokirjoituksia...



Espanjalaiset, kuten italialaiset, eivät juurikaan syö aamuisin. Kuppi kahvia riittää, kenties joku makea leivonnainen sen kera. Sopii meikäläiselle! Ihanin aamiainen olikin Caffe con leche ja Churros. Churro on ikään kuin meikäläisten munkki, leivottuna pitkulaisiksi, kapeiksi pötkylöiksi, ja niitä upotetaan joko kahvin sekaan tai kupilliseen suklaakastiketta tai kaakaota. Nam!


Lisää Barcelonasta taas myöhemmin.

Barcelona, vol 1

Joskus vaatii useamman käynnin ennen kuin joku kaupunki aukeaa oikein kunnolla. Barcelonassa on tullut käytyä kenties kolme-neljä kertaa aiemmin, ja Sagrada Familia -kirkkoonkin on kiivetty yhtä monta kertaa. Se jää tällä reissulla siis tekemättä. Mutta herranen aika sentään miten paljon muuta nähtävää tässä(kin) kaupungissa on. Olen onnesta soikeana kaikesta ihanasta.



Puoliso houkutteli vaimon a-luokan (?) matkalle, kerrankin ilman lapsia. Ja minä harmittelen etteivät lapset ole mukana. Olen varma että nauttisivat täysillä tästä kohteesta. Ei sillä etteivätkö olisi jo käyneet täällä... Ovat toki; toinen oli sílloin nelivuotias ja toinen yksivuotias. Eivät siis muista hölkäsen pöläystäkään. Meillä vanhemmilla on siltä reissulta aika surkea muisto. Kuuluisan Rambla-kävelykadun alapäässä on muistomerkki nimeltä Colóm, jonka huipulle pääsee hissillä. Rattaat piti jättää hissin ahtauden vuoksi ala-aulaan, ja jostain syystä kävi niin, että tulin alas yksin lasten kanssa ja puoliso jäi kyydistä. Aulassa ryhdyin laittamaan yksivuotiasta tytärtä rattaisiin ja sillä aikaa vilkas isoveli otti ns. hatkat ja painui ovesta ulos. Kun pääsin itse ulos, oli poika kadonnut kuin pieru Saharaan. Puoliso tuli kohta seuraavalla hissillä, ja hermostui luonnollisesti lepsulle puolisolleen totaalisesti. Muistomerkki on keskellä vilkkaasti liikennöityä rantakatua ja ensimmäinen ajatus tietenkin oli, että joku on pojan siepannut. Paniikki otti jo ylivallan. Muistomerkkiä ympäröi leijonapatsaat, ja niinhän siinä (onnekkaasti) kävi, että poika oli piiloutunut yhden leijonapatsaan taakse. Vanhempien helpotukseksi...



Niin, tämänkin muistomerkin jätimme väliin suosiolla. Sen sijaan keskityimme tällä minilomalla Gaudin luomuksiin. Antoni Gaudi (1852-1926) oli katalonialainen arkkitehti, jonka töitä leimaa suorastaan hulluuteen verrattava nerous ("Hullu vai nero, aika näyttää"). Hänen luomuksiaan Barcelonassa ovat mm. Sagrada Familia -kirkko, Güellin palatsi (Palai Güell), Güellin puisto (Park Güell), Casa Batlló. Viimeksi mainittu on yksityisen perheen omistuksessa oleva talo, jonka ylläpito hoituu vain ja ainoastaan pääsymaksutuloilla, valtiollista tukea se ei saa. Kannattaa käydä! Ollakseni rehellinen, kaikki Gaudin luomukset ovat nerokkaan upeita ja tutustumisen arvoisia. Vaikea kuvitella Barcelonaa ilman näitä nähtävyyksiä. Tai matkaa Barcelonaan näkemättä mitään niistä...



Barcelona City Tour tarjoaa kahden päivän lipun hintaan 31,- euroa, tyyliin hop on - hop off. Linjoja on kaksi, läntinen ja itäinen, lippu käy molempiin. Yhden reitin kierros kestää liikenteestä riippuen 2-2,5 tuntia. Liikenne on luonnollisestikin kaoottinen... Vihreää aaltoa ei täällä tunnetakaan, ja välillä tuntui että bussi pysähtyi jokaisiin liikennevaloihin. Mihin meillä suomalaisilla onkaan kiire? Paikallisille oli tarjolla polkupyöriä ympäri kaupunkia, valitettavasti niitä eivät turistit saaneet käyttää. Toki polkupyöriä voi vuokrata muita teitä.

Tässä nyt alkupaloja Barcelonan-reissusta, lisää seuraa.

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Millainen tyyppi sinä olet?

Eräs ystäväni kysyi kerran, että tyypitänkö nykyään kaikki ihmiset ikään kuin ammatin puolesta. Vastasin että en. Sehän olisi epäkorrektia. Huomaan kyllä erilaisia piirteitä, jotka ovat tietylle persoonallisuustyypille ominaisia. Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, että minä tunnen sinut, vaan se että minä tunnen minut. Ja sitä kautta ymmärrän paremmin myös muita. Jalo näkökulma? Olen luvannut koostetta yhdeksästä erilaisesta persoonallisuustyypistä Enneagrammi-opin mukaan, ja nyt on se hetki käsillä. Tutustukaa siis toisiinne ja itseenne, olkaa niin hyvät.



Suoraselkäinen Ykkönen "Uudistaja" (The Reformer): tarkka, perfektionisti, asiakeskeinen, kontrolloiva, kunnollinen, vastuuntuntoinen, esimerkillinen, eettinen. Ykkönen haluaa tehdä asiat oikein, eikä sinne päin. Hän ei ainoastaan vaadi muilta paljon, vaan on itse esimerkkinä täydellisyyden tavoittelussaan. Ykkösen moraali on korkea ja hänen päätöksensä ja lupauksensa pitävät. Ykkönen etsii täydellistä maailmaa. Huonoina päivinä Ykkönen nipottaa, vahtaa virheitä, on mustavalkoinen joko-tai-ihminen.

Avulias Kakkonen "Auttaja" (The Helper): miellyttävä, aurinkoinen, uhrautuva, ihmiskeskeinen, turvallinen, manipuloiva, huolehtiva, empaattinen. Kakkonen on aina valmis auttamaan, jopa siinä määrin, että unohtaa itsensä ja omat tarpeensa. Kakkoset ovat taitavia ihmissuhteissaan, ja aina valmiita kuuntelemaan. Kakkonen tietää mitä tarkoittaa rakastaa. Kakkonen luo ympärilleen kodikkaan tunnelman. Huonoina päivinä Kakkonen heittäytyy marttyyriksi, on epäsuora, sortuu omistushaluisuuteen.

Tehokas Kolmonen "Suorittaja" (The Achiever): karismaattinen, itsevarma, energinen, ahkera, innostava, päämäärätietoinen, reipas, turhamainen. Kolmoset ovat tämän maailman menestyjiä. He rakastavat työn tekemistä ja motivoivat muitakin parhaaseen tulokseen. Kolmoset ovat tyylikkäitä ja karismaattisia esikuvia. Kolmoset saavat kehuja ja osaavat nauttia asemastaan parrasvaloissa. Huonoina päivinä Kolmoset ovat itserakkaita, petollisia ja mahtailevia.



Tunteellinen Nelonen "Individualisti" (The Individualist): herkkä, romanttinen, rauhallinen, syvällinen, intohimoinen, taiteellinen, pohdiskelija, alakuloinen. Neloset etsivät harmoniaa ja kauneutta tästä maailmasta. He tuntevat syvällisesti ja vaistoavat tunnelman herkästi. Neloset elävät omassa sisäisessä maailmassaan. Neloset ovat usein taiteellisia. He inhoavat keskinkertaisuutta ja tavanomaisuutta. Huonoina päivinä Neloset vaipuvat synkkyyteen, ovat itsekeskeisiä ja loukkaantuvat herkästi.

Lahjakas Vitonen "Tarkkailija" (The Investigator): innovatiivinen, viisas, herkkä, analyyttinen, tarkkanäköinen, itsepäinen, omavarainen, askeettinen. Vitoset haluavat muodostaa asioista objektiivisen käsityksen. He viljelevät kuivaa huumoria. Vitosista ei ole 'small talkiin'. Vitosilla pyörii päässä synteesit ja analyysit. Vitoset ovat tietopankkeja. Vitonen ei kaipaa ympärilleen mitään ylimääräistä, vain olennainen riittää. Huonoina päivinä Vitoset ovat saitoja, ylimielisiä ja itsepäisiä.

Turvallinen Kutonen "Kyseenalaistaja" (The Loyalist): luotettava, sitoutunut, tunnollinen, mukava, käytännöllinen, terävä-älyinen, uskollinen, skeptinen. Tämän maailman Kutoset huolehtivat siitä, että sudenkuopat huomioidaan ja niihin varaudutaan. Kutoset ovat luottotyöntekijöitä. Kutosista pidetään aina. Kutonen pelkää mutta ottaa pelostaan niskaotteen. Kutonen haluaa varmistella asioita, Kutonen haluaa että asioihin ja ihmisiin voi luottaa. Huonoina päivinä Kutonen on joustamaton, kärttyisä ja kontrolloiva.



Optimistinen Seiska "Seikkailija" (The Enthusiast): spontaani, monipuolinen, nautiskelija, kekseliäs, huumorintajuinen, lyhytjänteinen, utelias, suurpiirteinen. Seiskat eivät halua kyllästyä, joten he pysyvät liikkeessä. Seiskoja ohjaa vaihtelunhalu. Seiskat tuntevat alakuloa aika ajoin ja iloisuudella he peittävät pelon kärsimyksestä. Seiskojen kanssa ei koskaan ole tylsää. Huonoina päivinä he ovat keskittymiskyvyttömiä, itsepäisiä ja haluttomia viemään asioita loppuun asti.

Itsevarma Kasi "Haastaja" (The Challenger): päättäväinen, energinen, vahva, rehellinen, suora, dominoiva, suoraviivainen, kova. Kasit haluavat ottaa ohjat käsiinsä. He eivät kestä sen enempää heikkoutta kuin epäoikeudenmukaisuuttakaan. Kasit suojelevat omiaan. Kasit ovat usein eläinrakkaita. Kasi tekee mitä haluaa ja ottaa sen mikä hänelle kuuluu. Kaseilla on suuri sydän kovan kuoren alla. Huonoina päivinä Kasit ovat itseriittoisia, aggressiivisia ja määräileviä.

Rauhallinen Ysi "Rauhanrakentaja" (The Peacemaker): mukautuva, helppo, joustava, reilu, oikeudenmukainen, itsepäinen, vetäytyvä, ystävällinen. Ysit haluavat että ihmiset elävät rauhassa ja sopusoinnussa maan päällä. Ysin maailmankuva pyörii universumitasolla. Ysi on niin sopeutuvainen, että jää itse muiden varjoon. Ysi ei halua olla huomion keskipisteenä. Tyynestä ulkokuorestaan huolimatta Ysit tekevät asiat omalla tavallaan. Huonoina päivinä Ysi on hajamielinen, apaattinen ja epävarma.



Tässä lyhyet koosteet kustakin tyypistä. Haluan korostaa että persoonaan vaikuttaa myös monet muut asiat, kuten sukupuoli, lapsuus, koulutus, ikä, kasvatus, henkinen terveydentaso sekä näiden lisäksi vaistotyyppi ja viereiset siivet. Kahta samanlaista ihmistä ei ole, sehän on selvä. Tarkkanäköinen kuitenkin tunnistaa oman tyyppinsä, ja sen avulla on helpompi miettiä miksi toimii niin kuin toimii ja miksi jonkun toisen tyyli saattaa ärsyttää. Pari viisautta tähän loppuun: "Älä oleta, ota selvää." "Kukaan ei ole ärsyttävä, vaan minä olen se joka ärsyyntyy."

"Älykäs tuntee muut, viisas tuntee itsensä."