Näillä vesikeleillä saa toden totta kaivaa itsestään joulutunnelmaa. Ei auta vaikka kuinka ripustelisi jouluvaloa ja jouluhärpäkkää, tunnelma kateissa kerta kaikkiaan. Kampaaja kertoi että ihan kulman takana Askolassa on sentään hiukan lunta maassa, ikään kuin silmälumeeksi. Täällä Suomen toiseksi vanhimmassa kaupungissa ei hitustakaan. Tytär katsoo joka aamu toiveikkaana ikkunasta ulos, josko jo tänään...
Piipahdin ystävättären kanssa minilomalla Tallinnassa viikonloppuna. Sieltä löysin jo joulun fiilistä, vaikka vettä satoikin kaatamalla. Virolaisilla näyttäisi olevan synnynnäinen taito luoda tunnelmaa, kenties ihastuttava Raatihuoneentori ja muutenkin viehättävä vanha kaupunki vaikuttavat asiaan. Ja toisekseen, Tallinnan kaupunki osaa laittaa todella kauniit joulukoristelut. Tavarapaljouskin on miellyttävällä tavalla jouluista ja jopa hallittavissa, materia ei puske päälle niin sanoakseni. Koska me muuten saamme Suomessa nauttia Glühweinia ulkona taivasalla ilman valvontaa? Joulutorilla siis käyty, glögillä ja ostoksilla. No, ehtii tässä vielä suosia suomalaistakin.
Ei minua henkilökohtaisesti haittaa vähäisessäkään määrin vaikka sataisi koko talven. Harmittaa vaan niiden puolesta jotka harrastavat hiihtämistä (niinku puolison ja tyttären...). Toisaalta, säille ei mitään voi, joten turha kai sitä asiaa on harmitellakaan. Sitä tulee mitä taivas haluaa antaa. Ken tietää vaikka tammi-helmikuussa kärvisteltäisiin 30 asteen pakkasissa. Jokaiselle jotakin?
Kartanossa on jouluvalmistelut menneet tasan tarkkaan samaa rataa kuin menneinäkin vuosina. Lahjat vasta hakusessa, suursiivouksesta ei tietoakaan, joulukortitkin sitten näköjään jäivät viime tinkaan... Eräs ystävä on tehnyt "joulun ohjekirjan", jonka mukaan saa hommat hoidettua suuremmitta suruitta ja aikataulussa. Sellaisen taikaoppaan minäkin tarvitsen! Ja ikioman joulutontun...
Mukavaa Lucian-päivää, ja iloa jouluvalmisteluihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti