"Mun syömmeni tuulikannel on, sen kielissä laulu on lakkaamaton."

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Barcelona vol 2

Kataloniassa, ja Espanjassa yleensä, ruoka voi olla taivaallista (tai sitten ei). Tällä reissulla söimme vain hyvin. Laadullisesti, ei määrällisesti. Tyypillistä ruokaa ovat tapas ja pintxos. Molemmat ovat alkuperältään ikään kuin "seurusteluruokaa", ennen kuin lähdetään "oikeasti syömään". Tänä päivänä tapakset ja pintokset luokitellaan jo oikeaksi ruoaksi ja pelkästään niillä pärjää kivasti. Pientä nirsoutta kannattaa noudattaa ravintolan valinnassa kuitenkin.




Espanjalaisia viinejä ei varmaankaan tarvitse erikseen kehua, puhumattakaan Cavasta, kuohuviinistä. Cavaa saa joka kippolasta laseittain, vinkkinä vaan. Hyviä ravintoloita on suurkaupungissa varmasti satoja, mutta tässä muutama vinkki. Carrer de Mallorca -kadulla, nro 236, on ravintola nimeltä Cerveseria Catalana, jonne näytti ilta toisensa jälkeen olevan jono. Tapas-valikoima tiskillä näytti ihanalta. Itse emme ehtineet, joten seuraavalla kerralla siis. Sen sijaan Citrus-ravintolassa (kuvat) söimme ihan mielettömän hyvää ruokaa. Citrus sijaitsee Passeig de Gracia -kadulla, suunnilleen Casa Batllóa vastapäätä. Makujen simfoniaa! Ravintola aukeaa 19.30 ja silloin pääsee sisään ilman varausta. Klo 21-22 välillä paikalliset saapuvat syömään ja paikka täynnä kuin turusen pyssy. Alakerrassa sijaitsee tapas-ravintola nimeltä Tapa Tapa, ja näyttää olevan yhtä suosittu. Eikä syyttä: mielettömän hyviä tapaksia. Syö tiskillä niin näet heti mitä haluat tilata.



Istuimme Citrus-ravintolassa lauantai-iltana n. 2 tuntia ja seurasimme ikkunasta mielenosoitusta, joka jatkui ja jatkui. Ihmisiä marssi puolitoista tuntia katkeamattomana virtana ohi. Asialla oltiin taloudellisten asioiden takia, lähinnä vanhuksiin ja lapsiin liittyvien leikkausten takia. Samanlaista kansalaisaktiivisuutta kaivattaisiin koti-Suomeenkin? Meidän kulttuurissamme on niin paljon helpompaa marista neljän seinän sisällä ja kirjoittaa yleisönosastokirjoituksia...



Espanjalaiset, kuten italialaiset, eivät juurikaan syö aamuisin. Kuppi kahvia riittää, kenties joku makea leivonnainen sen kera. Sopii meikäläiselle! Ihanin aamiainen olikin Caffe con leche ja Churros. Churro on ikään kuin meikäläisten munkki, leivottuna pitkulaisiksi, kapeiksi pötkylöiksi, ja niitä upotetaan joko kahvin sekaan tai kupilliseen suklaakastiketta tai kaakaota. Nam!


Lisää Barcelonasta taas myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti