Kevätpörriäinen

Olen tunnustanut etten ole lainkaan talvi-ihminen. Siitä ei enempää. Viime viikolla olin sen tilanteen edessä, että kevät jo kutittelee nenää kivasti täällä etelässä, mutta meikäläisen matka kävi kohti pohjoisempia maisemia, nimittäin Rukaa. Tämä tarina on tosi. Puoliso kuittaili vielä lähtöaamuna, että "täysin väärä ihminen lähtee nyt Rukalle", eihän tämä rouva piittaa sen enempää väkisinhiihtämisestä kuin mutkamäestäkään. Neljä päivää Rukalla, tekemässä mitä, siinäpä kysymys?

Hauskassa seurassa aika meni kuitenkin ihan siivillä, ja siinä missä seurueen muut osapuolet taiteilivat suksiensa päällä, tämä tyttö käveli. Ja jumppasi. Sitä samaa mitä tässä on tehty koko talvi kotinurkissakin. Hyvin syötiin siinä sivussa, käytiin keilaamassa, palaveerattiin luonnollisesti. Oikein mukavaa ja rentouttavaa oli, ilmansuunnasta huolimatta. Tämä taisi olla kolmas kerta Rukalla, ja uskaltanen sanoa, että taisi jäädä viimeiseksikin. Been there, done that, got the t-shirt...

Olipa ihanaa saapua takaisin kotiin ja huomata, että meri on auki ja lumi sulanut ihan vauhdilla. Viimeisiä lumikasoja käyn aikani kuluksi potkimassa levälleen että nopeammin sulaa. Puoliso nauraa että ihan hölmö olet, sulaa se kumminkin. Tytär oli kavereineen kasannut trampoliinin, kevätsäiden innoittamana. Viime kesänä uuteen uskoon laitettu piha on ilo silmälle, ja kunhan säät tästä vielä lämpenevät, ryhdytään aidanmaalaushommiin. Ja ikkunoita pesemään. Kevät on inspiroivaa aikaa siis.

Koko viikonlopun olen raivannut vaatekaappeja. UFF:n laatikkoon on kannettu kassikaupalla hyväkuntoista vaatetta. Mamaa Anja on parhaillaan Afrikassa kummilapsiamme tapaamassa, ja kertoi että UFF:n vaatteet ovat siellä kova sana. Eivät siis mene hukkaan. Tietääkö kukaan muuten syytä sille, että kymmenenkin vuotta roikkuu joku mukamas-rakas vaate kaapin perällä, vaikka on aivan selvää, ettei sitä koskaan tule käyttämään - nostalgiasyistäkö? Ei ihme että vaatekaapit haisevat vanhalle ja pölyt lehahtavat nenään. No ei haise enää eikä lehahdakaan, nyt on siistiä ja raikasta. Haastankin kaikki lukijani kaapinsiivoustalkoisiin!

Niin, kevät tulla tohottaa kovaa vauhtia elämäämme sulostuttamaan. Ja ennen kuin huomaammekaan, onkin jo kesä ja kärpäsiä ja lämpimät uimavedet. Korppisen antava syli odottaa Kartanonrouvaa ensivierailulle. Siitä sitten myöhemmin. Mukavia kevättalkoita!