Älä hyvä ihminen pinguta - ota lötvemmin!

Näin kesällä on oiva hetki istahtaa hetkeksi (auringonpaisteeseen) ja ottaa vähän rennommin. Meillä ihmisillä kun tuntuu olevan hiukan liian paljon liossa - sekä muiden että omissa asioissa. Jos asiat kokee aina negaation kautta, on elämä varmasti raskasta. Ja suupielet kääntyvät väärään suuntaan. Ei hyvä. Otetaan lötvemmin. Tässä muutama vinkki viisailta mestareilta:

Eletään omaa elämää. On turhaa (ja turhauttavaa) tuijottaa aidan yli naapurin touhuja. Vielä tyhmempää on etsiä vikoja naapurin/ystävän/sukulaisen tavoista ja tottumuksista. Jokaisella meistä on omat kotkotuksemme, ja aina löytyy joku joka on eri mieltä ja tekee asiat eri tavalla. Aivan sama. Minä teen näin, sinä teet noin, ja Hentun Liisa tekee jotenkin muuten. Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa elää tätä elämää - on vain omanlainen tapa. Olkaamme armollisia sekä itsellemme että muille.

Kommentoinnin dilemma. Joskus mielipidettä kysytään, useimmiten ei. Se on totta että elämme yhteiskunnassa, jossa saa vapaasti ilmaista mielipiteensä ilman rangaistusta. Tarkoittaako se kuitenkaan sitä, että ystäville/naapureille/sukulaisille saa aina laukoa omia totuuksiaan? Olisiko sittenkin parempi joskus pitää omat mielipiteet mahassa ja jättää kommentoimatta. Ainakin jos kommentointi on negatiivista tai arvostelevaa. Tehdään harjoitus: seuraavan kerran kun suusta meinaa lipsahtaa joku arveluttava kommentti, vedetäänkin se takaisin. Toimii!

Hymyile! Maailman paras ja vaikuttavin ele on hymy. Ihan totta. Tekohymykin sallitaan jos aitoa ei saa ilveelläkään puristettua... Kun oikein kyrsii, mieti asian koomisia puolia ja hymyile. Kerro itsellesi hauska vitsi ja nauraa hekota sydämesi kyllyydestä. Unohdetaan luterilainen tiukkapipoinen ajatus tyhjännauramisen synnistä ja lähdetään naurujoogatunnille. Hymyhuulet suukon saavat, hymyhuulet huomataan. Maailman kauneimmat rypyt ovat muuten silmäkulmien naururypyt!

Unohda kiire. Vaikka kiire onkin nyky-yhteiskunnan lempilapsi, ei se tarkoita sitä että ihminen sitä tarvitsee. Kiirettä ei ole, kiire on tunnetila. Tunnetilaan voi vaikuttaa. Harjoittele kiireen tunteen hallitsemista keskittymällä hetkeen; kun leikkaat kurkkua salaattia varten, mieti joka veitsenvedolla vain kurkkua ja sitä hetkeä. Juo kahvikupponen hitaasti maistellen kahvin aromia. Pysähdy katsomaan oravan hyppelyä pihapuussa. Ja ennen kaikkea hengitä. Hengitä rauhallisesti, pallean pohjasta asti. Rauhoitu. Keskity. Ole läsnä. Elämä on tässä ja nyt - ei huomenna, ei ensi viikolla, ei ensi tuloskaudella. Nyt.

Asenne ratkaisee. Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä? Onko juorupalstan julkkismorsiamella kaunis hymy vai huonosti valittu kampaus? Onko naapuri ärsyttävä vai olenko itse jostain syystä ärsyyntynyt? Meillä on kaikilla erilainen persoonallisuus ja erilainen tapa ajatella. Koska toista ei voi muuttaa, voimme muuttaa vain itsemme ja tapamme ajatella. Olisiko kaiken kaikkiaan kivempi katsoa maailmaa edes välillä ruusunpunaisten silmälasien läpi sen sijaan, että ärsyyntyy kaikesta mikä ei omaan pirtaan istu? Kun ajattelee positiivisesti, ärsyyntyy vähemmän.

Ota oma elämä haltuusi. Asiat eivät vaan tapahdu, eikä kohtalo järjestele. Me itse teemme päivittäin tuhansia valintoja ja itse vastaamme siitä miten oma elämänpolkumme kulkee. Ei ole "niiden muiden" syy eikä kohtalon syy jos oma elämä ei menekään niin kuin ajattelimme. Vain minä itse voin vaikuttaa siihen miten minulla menee. Ota siis ote omasta elämästäsi ja ohjaa sitä. Onko mitään järkeä hypätä veneeseenkään ilman airoja? Pidä tiukka ote airoista ja päätä mihin suuntaan vene lähtee kulkemaan. Vastoinkäymisiä ihminen kohtaa aina elämänsä varrella. Ota ne haasteina. Minä teen sen!

Heittäydy! Elämälle ei ole laadittu "yleiset ehdot ja säännöt" täyttävää käsikirjoitusta, jossa tarkalleen sanotaan miten ja missä järjestyksessä asiat tulee tehdä. Kirjoita oma käsikirjoituksesi, ja uskalla välillä olla eri mieltä itsesi kanssa. Tee jotain hillitöntä, hyvän käytöksen puitteissa. Ota joskus riskejä. Älä elämää pelkää, älä sen kauneutta kiellä. Anna menneiden olla siellä minne kuuluvatkin: menneessä. Satsaa mieluummin nykyhetkeen kuin "sitten joskus" -elämään. Aina on esteitä elon tiellä; lapset liian pieniä, työ pahassa vaiheessa, sitä sun tätä. Älä sorru selittelemään, vaan tee niin kuin intuitio sanoo. Uskalla uskaltaa! Huomenna voi jo olla liian myöhäistä.

Kartanonrouva lähtee nyt chillailemaan Korppisen syliin eikä stressaa rippijuhlajärjestelyjä...