Knockout

Otsikko viittaa englanninkieliseen sanaan tyrmäys. Nyt puhumme "tyrmääjistä". Kuulin sanan radiosta; siellä haastateltiin näyttelijätär, vuorovaikutustaitokouluttaja Outi Mäkistä. Hän käytti sanaa tyrmääjät puhuessaan ihmisistä, jotka syövät kanssaeläjiensä (tai työkavereidensa ) energiaa tyrmäämällä heidän ideoitaan ja ajatuksiaan. Life coachina höristelin heti korviani. Olenhan toki törmännyt tyrmääjiin useammin kuin haluaisinkaan. Niinhän me kaikki? Ja osa meistä on itsekin tyrmääjiä; aina tai joskus, kenties stressaantuneena ainakin.

Tyrmääminen on aika yleistä. Esimerkkejä voisi antaa tuhatmäärin ("Hei, ostin uuden IPhonen." - "Ihme juppipuhelin, en mä ikinä ostais sellaista". "Huomisesta lähtien noudatetaan työpaikalla uutta protokollaa". - "Just joo, taas joku idioottisysteemi, joka ei kuitenkaan toimi". "Voitaisko järjestää vaikka myyjäiset rahankeruutarkoituksessa". - "Ihan tyhmä idea, ei sinne kukaan kuitenkaan tule tähän aikaan vuodesta"...). Ikävää tyrmäämisessä on se, ettei tyrmääjä tiedosta välttämättä itse tapaansa tyrmätä. Toinen ikävä puoli on se, että tyrmättävä kärsii tyrmätyksi tulemisesta, etenkin jos se on jatkuvaa, kuten työpaikalla usein tapahtuu. Työpaikalla saattaa jäädä tyrmääjien takia iso potentiaali käyttämättä. Parisuhteessa tyrmätyksi tuleminen vie mehut väkisinkin. Tyrmääminen yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että toinen esittää kantansa tai ideansa tai mielipiteensä, ja toinen vastaa siihen negatiivisesti tai väheksyvästi tai muuten vaan ivallisesti.

Enneagrammimaailmassa tyrmäämistä voisi kai verrata vastustamiseen. Siellähän löytyy yksi triadi, joka vastustaa luonteenomaisesti, koska se on näiden kolmen persoonallisuustyypin strategia selvitä tästä maailmasta. Tämä ei nyt tarkoita sitä, että nämä "kehotyypit" nimenomaan ovat tyrmääjiä, ja itse asiassa jokaisella triadilla onkin omat strategiansa; "mielityypit" puolustavat ja "sydäntyypit" vaikuttavat. Kukin tyyppinsä mukaisesti. Vastustaminen on yksi tapa toimia elämässä, ja senkin voi halutessaan tehdä taidolla, ketään loukkaamatta. Ongelma on se, jos vastustaminen, tai tyrmääminen, tapahtuu tieten tahtoen, tarkoituksella olla vastahankaan ihan vaan "periaatteen vuoksi". Jos aina ja ikuisesti on sitä mieltä, että "vain minä osaan ja muut ovat tahvoja, eikä muiden mielipiteillä ole hitonkaan väliä", niin käsissämme luultavasti on tyrmääjä.

Tyrmääjä syö toisen ihmisen energiaa. Tyrmäämiseen ei kuitenkaan tarvitse alistua, toisin kuin nyrkkeilyssä, missä pää lentää kanveesiin tyrmäyksen seurauksena, tahtoi tai ei. Meille jokaiselle on annettu valinnan mahdollisuus: voimme tulla tyrmätyksi tai ohittaa olankohautuksella koko tyrmäysyrityksen. Jos huomaa toisen yrittävän lannistaa tai masentaa tai vähätellä tai maalaavan piruja seinälle, voi aina ajatella, että "se on sinun tyylisi, ja sinun ongelmasi, jos et näe elämän positiivisia puolia, eikä se vaikuta minun elämäntapaani". Tai voit todeta hiljaa itseksesi: "mielenkiintoista". Sillä onhan jokaisen ajatusmaailma aina ja ikuisesti erittäin mielenkiintoinen, vai mitä.

Muutama käytännön neuvo tyrmääjälle (tai stressaantuneelle):
- Muistathan etteivät kiistely ja vastakkainasettelu välttämättä stimuloi muita ihmisiä yhtä paljon kuin itseäsi.
- Opettele neuvottelemaan.
- Opi tunnistamaan milloin olet tuomitseva ja joustamaton: voitko opetella näkemään harmaankin sävyt?
- Opettele olemaan epätäydellinen.
- Oletko ihan varma, että asiat voi tehdä vain yhdellä tavalla?


Lupasin jossain vaiheessa avata Enneagrammia lähemmin. Tuota pikaa se tapahtuu... Tämän postauksen aihe tuli napattua ihan ex tempore radiosta, kuten alussa totesinkin. Tämän päivän työelämässä nimittäin tyrmääminen on oikea ongelma, siksi aihe kiinnostaa.

Loppukevennys: Jos jostain ihmisestä sanotaan, että hän on "tyrmäävän kaunis", niin onko se positiivista vai negatiivista...? --- Minä tyrmään nyt itseni nauttimalla jumalaista punaviiniä. ---