Täydellinen elämä Vol 2

"Täydellinen elämä hakusessa" postausta oli ilo tehdä tässä taannoin. Kynä ihan sauhusi, niin sanoakseni. Kirjoittaminen on hurjan kivaa hommaa, etenkin kun tällaisen (Enneagrammi-)Seiskan päässä pyörii valtavasti asioita, laidasta laitaan. Elämäntaidonvalmentajan näkökulmasta aihe herätti suurempiakin tunteita. Näiden onnellisuus-asioiden kanssahan tässä työskennellään pääasiallisesti. Tärkeintä kun on löytää se (itselleen) olennainen tässä elämässä. Ja se on elämänikäinen projekti jos mikä!

Ajattelin pistää tällä kertaa paperille ne omat tärkeät asiat, jotka tekevät elämästä (lähes) täydellisen. Edelleenkin olen sitä mieltä, ettei absoluuttista täydellisyyttä ole olemassakaan. On vain asioita, jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen. Ei enempää eikä vähempää.

Oma koti kullan kallis. Kymmenen vuoden jälkeen ei kenties niin moderni ja ajan hengen mukainen, mutta oma pesä kumminkin. Joka aamu katson ensimmäiseksi ulos ikkunasta. Katselen oravan leikkiä naapurin pihamaalla. Tarkkailen fasaanin keikkumista pihakeinun päällä. Kuuntelen lokkien kirkumista Sahasaarten yllä. Ja siitäkin huolimatta: koti on siellä missä sattuu milloinkin olemaan. Koti ei ole paikkaan sidottu. Koti on siellä missä perhe on. Kodin ihminen tekee vaikka lipputangon nokkaan.

Perhe. Ihanat lapset jotka osaavat tervehtiä ja tulla kiltisti ajallaan päivälliselle ja kiittää ruoasta. Mukavat tarinatuokiot tyttären kanssa kävelylenkin lomassa. Pojan älykäs huumorintaju ja terävä huomiokyky. Puolison kanssa tehdyt Harrikka-ajelut kesäviikonloppuisin, ihan kuin nuortuisi kymmeniä vuosia taas. Isovanhemmat joista lapset tykkäävät tasapuolisesti ja ehdoitta. Sisarukset jotka pysyvät vierellä aina ja ikuisesti.

Mökki. Pieni mutta kodikas, vaatimaton saunamökki, jossa asutaan tiiviisti ja tunnelmallisesti. Luontaista meditointia saunassa, järvessä ja laiturilla, ilman kalliita lentomatkoja gurujen luokse. Yhteiset aamupuurot mummin mökissä. Kuikan huuto. Rauha. Kukka-astiat. Käsitiski ulkosalla. Maailman parhaat löylyt.

Matkustelu. Se on meidän juttumme. Aika monessa maassa on piipahdettu ja matka jatkuu. Uudet maat, uudet kulttuurit, uudet tavat ja tottumukset, historian kirjoista tutut monumentit ja nähtävyydet. Korvaamatonta pääomaa myös lapsille. Jokainen matkoihin sijoitettu euro on ollut sen arvoinen.

Rento elämäntyyli. Tärkeintä on löytää elämäntehtävä, jossa on onnellinen. Viis maineesta ja mammonasta, kunhan viihtyy ja nauttii. Ja jos siitä vielä tienaakin hyvin, tai saa kunniaa, niin aina parempi. Asioita ei tehdä siksi, että niin pitää tehdä, vaan siksi että niin haluaa tehdä. Joustoa tilanteen mukaan: aina eivät asiat mene kuin elokuvissa. Pitää oppia luovimaan. Tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka. Tärkeintä ei ole arvosanat vaan oppiminen. Tärkeintä on se että perhe pitää yhtä. Tärkeää on löytää jokaisesta päivästä jotain kivaa tai hauskaa. Huonollakin tuulella saa olla, kunhan se ei jää pysyväksi olotilaksi.

Aika yksinkertaisia eväitä loppujen lopuksi? Näillä mennään. Kukin oman tyylinsä mukaisesti.

"Pikku Myy oli tapansa mukaan omin päin jossakin, mutta siitähän ei oikeastaan tarvinnut välittää. Hän selviytyi luultavasti parhaiten koko perheestä."

(Muumipappa ja meri)