"Mun syömmeni tuulikannel on, sen kielissä laulu on lakkaamaton."

maanantai 7. helmikuuta 2011

Vaikutusvaltaa vai tahtoa vaikuttaa

Kartanonrouva ei osaisi laatia listaa ihmisistä, jotka ovat vaikutusvaltaisia. Ainakaan jos tarkoitetaan rahan mahtia ja valtaa, niin kuin tällaiset listat pääasiallisesti tuntuvat edustavan. Ennemmin kohdistan ihailuni ihmisiin, jotka vaikuttavat ajatusmaailmaamme ja tuovat sisältöä ihmisten elämään henkisellä tasolla. Siitäpä sain ajatuksen listata muutaman henkilön, joita arvostan tai ihailen. On kai heitä muitakin, mutta tässä ensimmäisenä mieleen tulleita:

Listan ykkösenä tulee ehdottomasti Paulo Coelho, tuo brasilialainen kirjailija ja oman tien kulkija. Kun aikanaan luin Alkemistin, minulle kävi niin kuin miljoonille muillekin on käynyt: se muutti koko ajattelutavan. Tiesittekö että Alkemistia on myyty 65 milj kappaletta ja se on käännetty yli 70 kielelle. Ehdottomasti kirja joka jokaisen tulisi lukea. Coelho on käynyt rankan tien; omat vanhemmat laittoivat hänet mm. mielisairaalaan, kun hän oli teini-ikäinen. 20-vuotiaana hän pääsi laitoksesta vihdoin pois, ja kokeili kaikenlaisia ammatteja ennen kuin päätyi kirjailijaksi. Käänteentekevä tapahtuma hänen elämässään oli pyhiinvaellusmatka Santiago de Compostelaan. Tätä Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreittiä on kuljettu jo yli tuhat vuotta. Se on yksi kartanonrouvankin unelmista.



Kotimaisista ajattelijoistamme nimeäisin emerituspiispa Eero Huovisen. Hänessä on sellaista ylevyyttä ja sovittelevaa luonteenlaatua, jota vain harvoille annetaan. Hän on positiivinen ja miellyttävä persoona. Olin erityisen vaikuttunut hänen esiintymisistään mm. sellaisten suurten katastrofien kuin Estonian uppoamisen ja tsunamin jälkimainingeissa. Kirkollinen mies osasi aidosti olla läsnä tavallisena kanssaihmisenä, ja tuoda toivoa surun ja pelon keskellä. Lähtömessussa Helsingin tuomiokirkossa 31.8.2010 Huovinen sanoi saarnassaan näin: "Mutta nyt on lähdön aika. Lähtijän mieleen, ja toki minunkin mieleeni, nousee väistämätön kysymys: miten ihmeessä te tulette toimeen ilman minua? Miten teidän käy sen jälkeen, kun en ole enää teidän luonanna?"



Näyttelijä, kirjailija Anna-Leena Härkönen kuuluu myös ihmisiin, jotka olisi mielenkiintoista tavata ihan livenä. Erityisesti ihailen hänen nasevia ja itseironisia kolumnejaan. Kukaan ei varmaankaan ole unohtanut hänen ensiteostaan Häräntappoase, joka oli oman aikansa puhutuin romaani. Härkönen kirjoitti sen vasta 17-vuotiaana, ja siitä on tehty sekä tv-sarja että useita teatteriesityksiä. Tällä hetkellä hän loistaa Linnan tähdet -televisiosarjassa, omana itsenään, traumoineen ja omituisuuksineen. Rohkeana naisena.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on kestosuosikkini. Jo nuorena lukiolaisena rakastin hänen kolumnejaan. Kun Jukka Tarkka toimii poliittisena kommentaattorina vaalivalvojaisissa, imen hänen tarkkanäköisiä huomioitaan kuin janoinen. Tarkan ulosanti on rauhallista, älykästä ja hiukan ironistakin. Täydellistä!



Sokerina pohjalla on Peppi Pitkätossu, tuo Astrid Lindgrenin luoma pisamanaamainen lettipää. Oikealta nimeltään Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu. Pepillä oli ihana Huvikumpu-talonsa, jossa kaikki oli vinksin vonksin tai ainakin heikunkeikun. Talossa saivat asua myös Herra Tossavainen ja Lilla Gubben -niminen hevonen. Peppi oli oman tien kulkija, joka pärjäsi omillaan, nukkui jalat tyynyllä, piti erivärisiä sukkia eikä piitannut muiden mielipiteistä eikä säännöistä. Sellainen epäsovinnainen elämä sopisi Kartanonrouvallekin. Terveisiä vaan Gotlantiin Villa Villekullaan!

Keitä henkilöitä Sinä ihailet tai arvostat?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti