Moneksi on myös ehdokkaista. Yksi puhuu niin epäselvästi ja ylimielisesti, kierrellen ja kaarrellen, ettei erkkikään saa selvää mitä tarkoittaa. Toisen siviilisääty aiheuttaa nikotusta ja kummastelua kotona ja maailmalla, ja herkkähipiäistä hirvittää. Kolmas on yhden pienen ryhmän asialla eikä oikein osaa puhuakaan "normaalisti". Neljäs paasaa kristillisistä arvoistaan kyllästymiseen asti. Viides on kansanmies, jonka uskottavuus maailmalla ei ole parasta a-luokkaa. Kuudes osaa ja tietää ja on yksinkertaisesti (omasta mielestään) paras. Seitsemäs on liian vanha ja joidenkin mielestä jopa turhan suorasukainen. Kahdeksas, niin kuka se onkaan, ei oikein ole jäänyt mieleen... Valitse nyt tästä sakista.
Kyllä ennen oli helppoa, kun meillä oli Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen... Tytär tässä päivänä muutamana totesi, että koko hänen elämänsä ajan presidenttinä on ollut Tarja. Tyttäreni maailmankuvassa se on varmaankin ikuisuus. Yhdelle presidentille. Koko kansan Tarja. Harvaa presidenttiä kutsutaan etunimellä, se taitaa ainakin todistaa sen, että Tarde on ollut tarpeeksi tavallinen ja helposti lähestyttävä. Ei hullumpaa pressalta? Ehkä nyt on hiukan jäykemmän ja asiallisemman presidentin vuoro, vaihtelun vuoksi.
Vähiin käy aika, sunnuntaina on päätös tehtävä. Presidentinvaaleissa on kyse sopivasta henkilöstä, ei puolueesta. Presidenttihän ei virassaan edusta mitään puoluetta, vaan tekee työtä koko kansan hyväksi. Työtä koko Suomen hyväksi. Harmi että politiikka sotkee tämänkin valinnanvapauden. Äänestäisikö siis älykästä viitosta, rohkeaa kasia, tunteellista nelosta, turvallista kuutosta, puuhakasta kolmosta, vai... Kaikki yhtä hyviä tyyppejä pohjimmiltaan. Onpas tämä nyt vaikeaa...
"Ymmärryksen lisääntyessä elämään tulee enemmän laatua, näkökulmia ja hyvinvointia."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti