Jos olet kaupungissa "oikeaan aikaan", niin klo 14.30 on mahdollista tutustua opastetusti maanalaisiin taidebunkkereihin (historischer Kunstbunker), joihin oli piilotettu kaupungin arvokkaat taideaarteet sodanaikaisilta pommituksilta suojaan. Lippuja myydään viereisellä Bergstrassella, opastus vain saksan kielellä ja kestää 75 min. Bunkkerit sijaitsevat 24 metrin syvyydessä entisissä olutkellareissa. Pommituksissahan tuhoutui 90 prosenttia vanhan kaupungin rakennuksista. Voimme vain kiittää senaikaisten viranomaisten kekseliäisyyttä.
Toki söimme kuuluisaa braatvurstia, kun Nürnbergissä olimme. Niitä paistetaan mm. Raatihuoneentorin kulmilla sijaitsevassa Bratwursthäusle-ravintolassa. Herkullista perunasalaatin ja pretzeleiden sekä oluen kera (Rostbratwürste mit Kartoffelsalat und Pils vom Fass). Torilta nappasimme mukaamme paikallista erikoisuutta eli Lebkuchen, eräänlaisia piparkakkuja eri tavoin maustettuna. Sehr lecker!
Sitten jatkui taas matka. Autobahnilla todistimme mitä tarkoittaa liikenneruuhkat suuren maailman tyyliin, kun jonot seisoivat 10 kilometriä. Meidän onneksemme vastaantulevalla kaistalla... Siinä missä tuulivoimaloita on paljon matkan varrella, myös aurinkopaneelit näyttävät olevan suosittuja, esim. maatiloilla navetan katolla.
Rothenburg ob der Tauber on muurien kokonaan ympäröimä kaupunki. Kartanonrouva on matkoillaan nähnyt monta kaunista kaupunkia ja kylää, mutta en taida liioitella pahasti jos sanon, että tämä on toistaiseksi "se kaunein". Nousimme aluksi muurille ja nautimme näkymistä; useista torneista pääsee kiipeämään muurille. Sitten jalkauduimme alas kaupunkiin, ja voi sitä kauneutta! Sattumoisin kaupungissa oli meneillään keskiaikaiset päivät, ja katukuva vilisi vanhoihin asuihin pukeutuneita kaupunkilaisia. Torilla oli meneillään nuorten esityksiä ja toisaalla käsityöläismarkkinat.
Rothenburgissa kannattaa kiinnittää huomiota koristeellisiin (kauppojen, ravintoloiden ja hotellien) takorautakyltteihin. Niitä valmistavat mestarisepät takoraudasta, ja kyltit on hyväksytettävä kaupungin viranomaisilla ennen kuin niitä saa kiinnittää talojen seiniin. Ovat kuulkaa todella hienoja! Jos olet jouluihminen, tämä on sinun kaupunkisi. Rothenburgissa on joulumuseo ja sen yhteydessä joulutori, joka on auki vuoden jokaisena päivänä. Sanotaan nyt vaikka näin: kuvitelkaa kaikki Suomen Stockmanien ja Sokosten joulunalusmyynnissä olevat joulukoristeet. Täällä ovat ne kaikki ja vielä vähän enemmän. Kartanonrouva oli kuin Liisa Ihmemaassa tarjonnan keskellä. Jingle bells, jingle bells,...
Houkutus oli suuri jäädä Rothenburgiin ikuisiksi ajoiksi, mutta matka jatkuu. Yöpyminen oli varattu Vehlberg-nimisestä kylästä, hotellista nimeltä Wender. Saavuimme pieneen kyläpahaseen peltojen keskellä, ja kohtasimme uskomattoman viehättävän maalaishotellin, joka oli kuin paratiisi upeine koristepuusepän taidonnäytteineen. Hulppea huone, erinomainen ruoka ja erityisen ystävällinen palvelu. Suosittelen lämpimästi!
Nähdäkseni kärvistelette Suomessa kolmenkymmenen asteen helteissä. Se on niin harvinaista herkkua niillä leveysasteilla, että nauttikaa jokaisesta hikipisarasta täysin rinnoin! Kartanonrouva kuitenkin täällä ja tässä kiittää luojaansa siitä, että asteet ovat inhimillisesti kahdenkymmenen asteen hujakoilla. Kun kävelee kilometritolkulla ja perehtyy nähtävyyksiin "liukuhihnalla", arvostaa kohtuullisia lämpötiloja. Toisissa olosuhteissa sanoisin jotain ihan muuta. Olenhan kuin kissa: nautin lämmöstä täysin rinnoin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti